Kolmannessa polvessa

Tuuloksessa v. 1880 syntynyt Voitto Valfrid Vihtorin poika Toivonen, Kallepekan isoisä oli käynyt Mustialassa sen aikaisen maatalouskoulun ja toimi 1900-luvun alkupuolella Mäntsälän kartanon pehtoorina. Mieli teki oman tilan isännäksi ja niin hän osti vuonna 1912 Myllybackan tilan Nurmijärven Kirkonkylästä, Vantaanjoen Myllykosken rannalta.

Emäntää ei Voitolla vielä ollut ja niinpä hän lähetti kosimakirjeen Mäntsälään taksvärkkitöitä kartananolle tehneen kauniin tyttären äidille. Siksi äidille, että talon isäntä oli jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Voitto tunnettiin hyvänä ja raittiina miehenä, joten kosintaan kannatti vastata myönteisesti. Niin vei Lyyli Koskelan tie Nurmijärvelle emännäksi Myllybackan taloon 20-vuotiaana. Voitto Toivonen oli innokas hevosmies ja hänen aikanaan Myllybackassa oli aina hevosia. Voitto oli vanhan ajan isäntä. Annettiin ymmärtää, että oltiin isommankin talon isäntä, mitä todellisuudessa oltiin ja naapureita ei turhanpäiten kylän raitilla tervehditty.

taksoituslautakunta_1940.jpg

Kuvassa Voitto Toivonen pöydän päässä oikealla taksoituslautakunnan kokouksessa 1940 -luvulla 

 

Voitto oli isäntämiehenä monessa mukana. Kunnanvaltuustossa hän oli v. 1931-34 ja uudestaan 1937-1950 sekä kunnallislautakunnassa v. 1938-50. Tämän lisäksi hän toimi mm. kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajana 1940-47 ja Taksoituslautakunnassa varapuheenjohtajana (jonka kokouksesta oheinen kuva) 1938-51. Muita lautakuntia, joissa Voitto toimi vuodesta 1917 alkaen eri pituisia jaksoja aina vuoteen 1953 asti, olivat asutuslautakunta, elintarvikelautakunta ja väestönsuojelulautakunta. Voiton kohtaloksi koitui mahasyöpä, jonka uuvuttamana hän kuoli vuonna 1955. Terveyden heikennyttyä tilakaupat pojan Esan kanssa tehtiin talvella 1954.

Esa oli hieman aiemmin mennyt naimisiin Karjalasta Vahvialan pitäjästä evakkona Nurmijärvelle tulleen leskiemännän tyttären Pirkon kanssa. Esa oli valmistunut agronomiksi ja tilan päätuotantosuuntana oli edelleen maitotalous aina vuoteen 1961 saakka. Silloin päätettiin luopua lypsykarjasta ja viljanviljelyn lisäksi Esa hankki lisäansioita opettamalla Rajamäellä Työtehoseuran kurssikeskuksessa.
1970-luvun alkupuolella työt siellä vähenivät ja Esa jäi kokopäiväisesti tilan töihin. Raalasta Voiton jo 1930-luvulla ostaman Nummenniityn peltolohkon naapurista saatiin ensin vuokrattua Kilpelän tilan peltomaat ja muutaman vuoden päästä ostettua tilan lisämaaksi rakennuksineen.

esa_toivonen_1070.jpg

Kuva valtuuston kokouksesta 1970-luvun alussa. Esa Toivonen edessä toisessa pulpetissa oikealla.

 

Myös Kallepekan isän Esan tie kulki 1960-luvulta alkaen kunnallisiin ja muihin luottamustehtäviin. Valtuustoon hän tuli Kallepekan lailla ensimmäisen varajäsenen paikalta kesken valtuustokauden vuonna 1965. Valtuustossa hän oli aina vuoteen 1988 saakka. Kunnanhallituksessa Esa oli useampaan otteeseen 1970- ja 80-luvuilla. Kansanedustajaehdokkaana hän oli 1970-luvulla kolme kertaa. Etenkin toisissa vaaleissa vuonna 1975 oli vahva yritys, mutta äänimäärällä 2 400 ääntä jäätiin vielä usean sadan äänen päähän eduskuntapaikasta. Esalla oli myös paljon muita luottamustehtäviä. Hän oli mm. Helsingin Puhelinyhdistyksen valtuuskunnassa, Säästöpankin isännistössä ja pitkään kunnan edustajana Palolaitoksen hallinnossa.

Näitä kolmen sukupolven miestä yhdistää mielenkiintoisella tavalla kolme keskeistä tekijää. He ovat kaikki maatalousalan koulutuksen saaneita, toimineet Myllymäen tilan isäntinä ja Nurmijärven kunnanvaltuutettuina.