RuisleipäRuisleipä on hiljattain valittu Suomen kansallisruoaksi. Myllymäen tilalla (vanhempi kansa puhuu Myllybackasta) tätä aitoa, rehellistä kansallisruokaa on tehty ja tehdään edelleen tilan omasta rukiista ainakin yli sata vuotta vanhaan hapatejuureen ja tilan leivinuunissa paistaen. Leivän raaka-aineet ovat ruisjauhot, hapatejuuri, vesi, suola ja kumina. Suolaa lukuunottamatta kaikki muut raaka-aineet ovat Myllymäen tilalta. Rukiin jyvät jauhetaan Wekkosken-Anttilan Myllyllä Porvoossa. Äitini, tilan vanhaemäntä Pirkko, leipoi lähes yhdeksänkymppiseksi asti 65 vuoden ajan kuukauden - kahden välein noin 25 leipää kerralla. Kun leivinuuni lämmitettiin niin samalla leivottiin myös perunalaatikko, ohraryynipuuroa, pannukakkua, pullaa ja mustikkapiirakkaa. Leipomispäivä alkoi aamuvarhaisella tulien sytyttämisellä uuniin ja jatkui iltamyöhään jälkien siivoamisella. Me Anjan kanssa ollaan ruisleivän tekoperinnettä jatkettu, mutta tahti on vain kovin vaatimaton, eli hyvä jos kerran kolmessa kuukaudessa saadaan ruisleipiä tehtyä. Oman tilan kestävästi ja lähellä tuotettu, perinteinen 100 %:n ruisleipä kertoo omalla tavallaan minun juuristani ja ennen kaikkea arvoista, joiden puolesta työtä tehdään. Jokainen, joka leipää on maistanut tietää, ettei parempaa ja aidompaa, rehellistä ruisleipää saa mistään muualta. Siksi slogani on ollut ja on edelleen - Ruista ranteessa. Eduskuntavaaleissa 2011 kampanjassani tukit ja paalit olivat merkittävässä roolissa...TukitTukkikeräysidea jountaa tuottajien Vihtilammen rannalla olevan Haavistön mökin rakentamisesta 15 vuotta sitten. Silloin mökin rakentamiseksi Nurmijärvellä järjestettiin tukkikeräys. Tuo keräys tuotti paitsi hirret mökkiin myös kaiken puutavaran, mitä raketamisessa tarvittiin. Kampanjan tukkikeräyksen iso oli Mikkolan Pertti, joka teki valtavan työn tukkien saamiseksi Perttulan, Nummenpään ja Röykän kylistä. Näistä kylistä kertyi tukkeja yhteensä lähes 250 kpl. Näiden lisäksi tukkeja kerättiin Kirkonkylässä, Palojoella, Raalassa ja Nukarilla. Tukkien kerääminen lanssille useiden ihmisten työpanoksen ja paljon aikaa vienyt työ. Tukkikeräyksestä saadut tulot olivat merkittävin yksittäinen kampanjavarojen tulolähde ja siitä on kiittäminen metsänomistajia ympäri Nurmijärveä. PaalitUlkomainontaa toteutettiin paitsi varsinaisilla isoilla ulkomainosjulisteilla myös pelloilta ja tiloilta löytyvillä suurpaaleilla. Kymmeneen paaliin oli kirjoitettu etunimi; "Kallepekka" aina kirjain per paali periaatteella ja yhtä paalirykelmää lukuunottamatta myös numero 225 oli joko paaleihin maalattu. Ylivoimaisesti eniten huomiota ja valtavasti palautetta poikinut paalijono oli kuvassa näkyvä kahdessa kerroksessa oleva paalijono Helsinki-Hämeenlinna moottoritien sillalla, Klaukkalan Metsäkylän kohdalla. Tämän lisäksi paaleja oli viidessä paikassa, eli Nurmijärven Perttulassa, Kirkonkylän risteyksen tuntumassa. Nurmijärven Nukarilla, Tuusula-Hyvinkään tien varrella. Hyvinkäällä, Mäntsälä-Hanko tien varrella. Porvoossa, Porvoo-Mäntsälä tien varrella sekä Lohjalla, Turun moottoritien varrella. Paalijonot olivat oiva esimerkki siitä, kuinka maaseudulla maisemassa olevaa hyödyntäen ja monien ihmisten talkootyöllä voidaan saada aikaiseksi hienoja, näyttäviä ja erilaisia ulkomainoksia. Mielestämme niitä voidaan aiheesta sanoa myös omanlaisiksi maisemataideteoksiksi. Paalit herättivät arvostusta siinäkin mielessä, ettei kohdistunut lainkaan ilkivaltaa niin kuin moniin tavanomaisiin ulkomainoksiin. (kuva Pia Jaakkola)
|
